Johtajan katsaus

JOHTAJAN KATSAUS 

Yhteinen auttamisen ketju

”Auttamisen ketju” kuvaa toimintamme ydinajatusta. Tehtävämme on saattaa yhteen vapaaehtoinen auttaja ja apua tarvitseva potilas.

Avun matka auttajalta autettavalle on monimutkainen tapahtumien ketju, jossa kokonaisuus toimii yhtä hyvin kuin ketjun heikoin lenkki. Jokainen veripalvelulainen on osana tässä ketjussa omassa roolissaan. Monet osallistuvat suoraan avun toimittamiseen perille, toiset taas luovat muille edellytyksiä sen tekemiseen. Jokaisen panos auttamisen ketjussa on yhtä tärkeä.

Painotamme myös yhteistyökumppaneiden valinnassa heidän kriittistä rooliaan auttamisen ketjussa, oli sitten kyse vaikkapa materiaalien ja palvelujen toimittajista tai viestintäkampanjoihin osallistuvista kumppaneista. Verenluovutustilaisuuksien järjestelyissä auttavat vapaaehtoiset ja sairaaloissa työskentelevät ovat niin ikään osa auttamisen ketjua.

Verenluovutus on yksi suurimmista vapaaehtoistoiminnan muodoista Suomessa. Siihen ottaa vuoden aikana osaa noin 130 000 vapaaehtoista verenluovuttajaa. Me ammattilaiset ja yhteistyökumppanimme olemme ylpeitä saadessamme olla huolehtimassa siitä, että apu kohtaa tarvitsijansa.

Verenluovuttajia tarvitaan myös tulevaisuudessa

Kymmenisen vuotta sitten ennustimme väestön ikääntymisen olevan merkittävä uhka luovutetun veren riittävyydelle. Syitä oli kaksi: väestön vanhenemisen myötä lisääntyvä hoidon tarve lisää verensiirtoja ja vastaavasti suurten ikäluokkien vanhenemisen seurauksena verenluovuttajien määrä vähenee. Ennustuksemme ei toteutunut. Viidessä vuodessa veren tarve on vähentynyt viidenneksellä. Sama ilmiö nähdään useimmissa muissa maissa. Tämä johtuu kirurgian kehittymisestä, mikä on vähentänyt leikkauksiin liittyvän verenvuodon määrää. Lisäksi tieteellinen tutkimus on tuonut paljon uutta tietoa siitä, milloin punasolujen tai trombosyyttien siirto on tarpeellista ja milloin ei.

Tarvitaanko verenluovuttajia sitten enää tulevaisuudessa, kun kerran veren tarve koko ajan vähenee? Tarvitaan. Tämän päivän tiedon valossa on todennäköistä, että veren tarve vähenee nykytasosta vielä noin 20 %. Tämän uskon tapahtuvan noin 5−10 vuoden aikajänteellä, minkä jälkeen tilanne tasaantuu. Vuonna 2016 kokoverta tai trombosyyttejä eli verihiutaleita luovutti noin 120 000 eri ihmistä, joista ensikertalaisia oli noin 13 000. Veren tarpeen vähenemisestä huolimatta on tärkeää, että verenluovuttajakuntamme pysyy riittävän suurena. Se varmistaa harvinaisten veriryhmien löytymisen ja valmiuden reagoida äkillisiin veren tarpeen muutoksiin, kuten suuronnettomuuksiin ja muihin poikkeusoloihin.

Tavoitteena älykäs tietoketju

Veripalvelussa on käynnissä digiloikka. Uudistamme tietojärjestelmiämme vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Verenluovuttajalle tämä tulee ajan mittaan näkymään muun muassa paperisen terveydentilakyselyn korvautumisella sähköisellä kyselyllä ja uusina tapoina viestiä veren tarpeesta. Älykkäiden digitaalisten työkalujen avulla jokainen voi ajoittaa luovutuksensa niin, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä. Sairaaloille digiloikka tulee näkymään sähköisenä verivalmisteiden tilauskanavana ja valtakunnallisena varastojenhallintaratkaisuna. Saamme myös paremmat edellytykset analysoida ja raportoida verivalmisteiden käyttöön liittyvää tietoa terveydenhuollon toimijoille. Se auttaa sairaaloita hoitokäytäntöjen kehittämisessä.

Olemme siis monipuolisesti mukana palvelemassa suomalaista terveydenhuoltoa. Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta 2016 koko henkilökunnallemme, yhteistyökumppaneille ja työtämme tukeneille vapaaehtoisille sekä ennen kaikkea vapaaehtoisille veren ja kantasolujen luovuttajille, jotka tänäkin vuonna ovat mahdollistaneet avun antamisen noin 50 000 potilaalle.

Martti Syrjälä
Veripalvelun johtaja, professori